Laaja WordPress-toteutus – totta vai hourailua?

21 helmi 2014 • Teknologia ja digitaalinen kehitys

Laaja WordPress-toteutus on ajatus, joka saattaa herättää paljon kysymyksiä. Olemme työskennelleet erilaisten sisällönhallintajärjestelmien kanssa vuosien varrella paljon ja viime aikoina valinta on osunut yhä useammin WordPressiin. Samalla on tullut enemmän kuin selväksi, että se koetaan edelleen enimmäkseen blogileluna. Kokemusten valossa olemme vahvasti eri mieltä asiasta. 

Mihin WordPress on alun perin kehitetty?

WordPressin kehitys aloitettiin vuonna 2003 ja se on kieltämättä pitkään tuntunut erityisen soveliaalta blogien ylläpitämiseen ja täysiverinen sisällönhallintapuoli on tuntunut kevyemmältä. Vuonna 2010 julkaistu versio 3 kuitenkin otti ison askeleen kohti kokonaisvaltaisempaa sisällönhallintaa ja tänä päivänä uskoisin sen riittävän hyvin moneen eri tarpeeseen.

Itse asiassa: älä minua usko, vaan katso miltä näyttää W3techin markkinosuuskatsaus. WordPressin markkinaosuus on yli 60 prosenttia! Seuraavana tulevalla Joomlalla on vajaan 9 prosentin markkinaosuus ja Drupalin osuus on alle 6 prosentin luokkaa. Googlen trendityökalu näyttää 20.2.2014 seuraavaa:

Haut WordPress-termillä ovat kasvaneet tasaisesti, eikä hiipumista ole näköpiirissä. Vastaavasti muutaman suositun verrokin hakuvolyymit ovat polkeneet paikallaan tai laskeneet. Tämä ei tietenkään suoraan kerro yhtään mitään järjestelmien paremmuudesta, mutta se antaa osviittaa miten markkinatilanne on kehittynyt. Esimerkiksi Joomlan voimakkaasti laskeva käyrä vastaa täysin markkinoilta saatua palautetta siitä mitä erilaiset toimijat harkitsevat verkkosivualustakseen.

Arvioisin, että WordPressin arvostus Suomessa on alempana mitä sen soisi olevan, mutta markkina on muuttumassa. Viimeisen 1-2 vuoden aikana suomalaiset organisaatiot ovat heränneet sisältömarkkinointiin ja sitä kautta tutustuneet WordPressiin. Iso buumi on nähdäkseni Suomessa kuitenkin WordPressin osalta vasta tulossa. Omat ja asiakkaidemme kokemukset WordPressistä ovat olleet (jopa yllättävänkin) positiivisia ja usko tuotteeseen on vahvistunut tämän myötä.

WordPress jyrää julkaisualustamarkkinaa murskaavalla ylivoimalla.

Emme bloggaa, miksi valitsisimme WordPressin?

Tähän voisin vastata kysymyksellä: miksi ette bloggaa? Eikö lisäbisnes kiinnosta? 🙂 Vitsit sikseen, WordPress tarjoaa oivat työkalut esimerkiksi multisite-ympäristön rakentamiseen vaikkapa isomman yhtiön eri kielisille ja sisältöisille alisivustoille. Ei haittaa, että ulkoasupohjien muokkaus on joustavaa ja valmiita lisäosia löytyy yli 20 000.

Tässä tullaankin yhteen oleelliseen seikkaan: WordPress on väärissä käsissä lelu, oikeissa helmi. Edellinen lause toki pätee useimpiin alustoihin. WordPress on helppo saada pystyyn, mutta laaja WordPress toteutus vaatii oikeaoppisen tietoturvan tiukentamisen, nopeuden optimoinnin esimerkiksi välimuistitusratkaisuilla ja tehokasta hakukoneoptimoinnin hyödyntämistä. Kaikki edellä mainittu vaatii huomattavasti paljon enemmän ymmärrystä ja tekemistä kuin pelkkä sivuston pystyyn nostaminen.

WordPressin blogiominaisuuden voi halutessaan huoletta ohittaa ja keskittyä muihin avuihin. Toki WordPressin – niin kuin kaikkien alustojen – valinta pitää tehdä huolella. Väärässä paikassa loistava tuote tappaa helposti koko lopputuloksen. WordPress soveltuu erityisesti nykypäivän verkkosivustoprojekteihin, joissa tavoitteena on saada hyvin toimiva, melko helposti ylläpidettävä ja hallittava kokonaisuus hyvin standardoiduilla ratkaisuilla. Jos tarpeena on taivuttaa alusta tiukasti prosesseihin, WordPress loppuu todennäköisesti ”kesken”. Mikäli verkkosivustosi tarjonta on kovin tuotekeskeistä (esimerkiksi verkkokauppa), niin WordPress voi olla väärä ratkaisu.

WordPress on nykyisin oiva alusta vaikkapa suomalaisen pörssiyhtiön verkkosivustolle.

Miten sisällönhallinta-alusta valitaan?

Yhtä yleispätevää ohjenuoraa ei tietenkään ole, mutta jos arvioidaan organisaatioiden verkkojulkaisutarpeita, niin ne ovat pohjimmiltaan yleensä jopa hämmästyttävän suoraviivaisia. Sellaisia, joihin periaatteessa mikä tahansa moderni sisällönhallinta-alusta vastaa out-of-the-box. Vai miltä kuulostaa seuraava lista?

• Sisällönsyötön pitää olla helppoa
• Uutisia/blogeja/ajankohtaisia asioita pitää pystyä syöttämään
• Some jako-/tykkäysnapit tarvitaan
• Visuaalisen ilmeen pitää olla ajanmukainen ja sivuston pitää olla tabletti- ja mobiiliyhteensopiva
• Kieliversioita tarvitaan 1-5 kpl
• Sivuston pitää olla hakukoneoptimoitavissa
• Eri tasoisille käyttäjille pitää saada omat rajatut tunnukset sisällönhallintaan
• Sivujen pitää latautua nopeasti

Edellä mainitulla kuvauksella kaikista pätevistä julkaisualustavaihtoehtoista rajattiin juuri pois noin 0 prosenttia. 😉
Itse suosittelisin pohtimaan mieluummin seuraavia asioita verkkosivuston alustan valinnassa (näkökulmana on siis esim. yrityksen normaali markkinointiin keskittyvä verkkosivusto):

• Haluatko maksaa kaupallisen alustan lisenssimaksuja? Rehellisesti sanoen tänä päivänä on jo hyvin vaikeaa keksiä asioita, joiden vuoksi olisi perusteltua maksaa kaupallisesta alustasta. Esimerkiksi WordPress ja Drupal riittävät tänä päivänä kaiken kokoisten (normaalien) verkkosivustojen pohjaksi. Lisäksi oikein implementoituna ne tekevät asiansa vieläpä hiton hyvin.
• Haluatko standardoidun verkkosivuston kustannustehokkaasti vai oletko valmis investoimaan reilusti enemmän ja taivuttamaan alustan prosessiesi ympärille? Mikäli kiikarissasi on ensin mainittu, WordPress lähestyy patenttiratkaisua. Jälkimmäinen taas rajaa usein WordPressin, Joomlan ja vastaavat valmistuotteet pois.
• Onko alustan jatkuvuudella merkitystä sinulle? Mikäli vastaus on kyllä, niin uskaltaisin väittää, että vain suosituimmat Open Source alustat ja isoimmat kaupalliset toimijat (kuten Microsoft) ovat relevantteja vaihtoehtoja. Kyllä muillakin vaihtoehdoilla toki verkkosivuston saa pystyyn, mutta alustakehityksen nopeus, osaajien saatavuus jne. kärsii heti.

Vinkki: älä valitse alustaa yksittäisten ominaisuuksien perusteella. Perustoiminnallisuus löytyy kaikista.

Laaja WordPress-toteutus on mahdollista

Ymmärrän, että sisällönhallinta-alustojen vertailu on herkkä asia. Ihan samalla tavalla kuin iPhone on aina automaattisesti parempi kuin Android. 😉 Kuten edellisessä kappaleessa kerroin, niin parhaiden Open Source-alustojen kypsyys on jo saavuttanut tason, jossa kyse on enemmänkin nyansseista ja painotuseroista. Ei siitä, että projektia ei olisi mahdollista laadukkaasti toteuttaa.

Toinen merkittävä asia on se, että parhaiden Open Source -alustojen kypsyys on saavuttanut tason, jossa ne saattavat olla keskimäärin parempia kuin maksulliset tuotteet. Magento ja WordPress ovat hyviä esimerkkejä tästä. Tämä lupaa hyvää erityisesti erilaisten organisaatioiden kassavarannoille.

Miksi ihmeessä maksaa tuhansia euroja kaupallisen tuotteen lisenssista, kun paremman saa ilmaiseksi?

Povaankin Suomeen kovaa WordPress-boomia, kun organisaatiot räknäävät kassavarantojaan ja vertaavat kokemuksia omaan kaupalliseen alustaansa ja WordPressiin. WordPress voittaa useimmiten skaban hands-down.

Mitä tästä jäi käteen?

Tarkoitukseni ei suinkaan ollut ylistää WordPressin ylivoimaa suhteessa muihin ratkaisuihin. Päinvastoin, tarve määrittelee alustan. Kuitenkin reilusti yli 90 prosenttia suomalaisista organisaatioista saa WordPressistä verkkosivustolleen kaiken tarvitsemansa ja enemmänkin, mikäli projekti on oikein hoidettu. Tuote on vieläpä ilmainen ja sitä käyttävät jo New York Times, Best Buy, Rolling Stones, Samsung ja Mashable. Laaja WordPress-toteutus on kuin onkin mahdollista.

Kysymys kuuluukin: kun seuraavan kerran mietit verkkosivustosi alustan vaihtoa, aiotko ohittaa WordPressin suoraan pelkkänä leluna?