Elina Arponen Tribe Studios – Mitä me voisimme oppia pelifirmoilta?

12 joulu 2014

Piinapenkkiini joutui edellisviikolla erityisesti hyötypeleihin erikoistuneen Tribe Studiosin perustaja ja toimitusjohtaja Elina Arponen. Elina puhui muun muassa siitä, mitä yritysoftaa tekevät yritykset voisivat oppia pelifirmoilta.

Hei Elina, kerro vähän mitä Tribe Studios tekee.

Tribe Studios perustettiin vuonna 2010 eli olemme nyt 4 vuotta rakentaneet alustaa, jonka päälle voidaan pelin muodossa tehdä useamman pelaajaan yhteisiä tarinoita tai tarinarakenteita, joissa oikeat ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Kyse on oikeastaan peleistä, jossa ihmisten väliset suhteet ja keskustelut ovat se ydinjuttu ja haaste ja, jonka avulla voimme luoda eräänlaisen roolipelisimulaation jostakin tilanteesta.
Olemme aiemmin tehneet yhden palkintojakin voittaneen viihdepelin ja nyt meillä on neljä yritysmaailmaan sijoitettua hyötypeliä, joissa roolipelin avulla simuloidaan asiakaspalvelutilanteita tai jotakin haastaviksi koettuja prosesseja.
Esimerkkinä vaikkapa innovointityökalu, jonka avulla voidaan järjestää virtuaalimaailmaan sijoittuva brainstormingsessio, jonka peli ohjeistaa alusta loppuun. Virtuaalisuus mahdollistaa innovointitilanteessa anonymiteetin, koska pelimaailmassa sinun ei välttämättä tarvitse olla oma itsesi ja näin hieman hassumpienkin ideoiden esille tuominen voi tuntua helpommalta.
Ydin ajatuksena on se, että peleissä on aina erilaisia esimerkiksi älyyn tai reaktionopeuteen liittyviä haasteita, me sen sijaan olemme halunneet tuoda peleihin mukaan ikään kuin tällaisen sosiaalisen haasteen. Peleissähän on aina ollut tietynlaista sosiaalisuutta ja niitä pelataan yhdessä mutta meidän peleissämme sosiaalisuudesta muodostuu pelin sisäinen vaatimus.

Millaisille ihmisille tai yrityksille hyötypelit on tarkoitettu?

Lähtökohtaisesti suunnittelemme pelejä ihan kaikille. Pyrimme tekemään pelit todella helppokäyttöisiksi ja meillä on ollut myös paljon iäkkäitä pelaajia, jotka ovat oppineet nopeasti ja olleet todella innostuneita. Totta kai aluksi kynnys voi esimerkiksi vanhemmilla ihmisillä olla aika korkealla ja koko juttu voi tuntua vähän pelottavalta mutta kun siitä pääsee yli, niin se toimii lähes kaikilla.
Erityisen kiinnostuneita tällaisista online-ratkaisuista ovat isot globaalit yritykset, joilla on toimipisteitä ympäri palloa ja face-to-face koulutusten järjestäminen ei ole mahdollista. Pelien avulla on helppoa järjestää isollekin joukolle koulutus- ja harjoitustilaisuuksia kun ihmisten ei tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa.

Miten mielestäsi bisnessofta eroaa pelikehityksestä?

Niissä on paljon samaa ja ovathan pelitkin softaa. Pelikehityksessä lähdetään kuitenkin aina elämyksellisyydestä. Kun pelipohjaa lähdetään rakentamaan tuotteeksi vaikka yrityskäyttöön niin erityistä huomiota kiinnitetään pelaajan sitouttamiseen. Kun sitten puhutaan pelillistämisestä eli kun lähdetään gamificationin kautta muuttamaan tavallista businessoftaa peliksi niin joskus se toimii mutta usein se on todella hankalaa. Varsinkin jos mukana ei alusta asti ole ollut pelille luontaisia rakenteita, voi niitä jälkikäteen olla hankala muuttaa.
Sales Game

Mitä tavalliset softatalot voisivat oppia pelifirmoilta?

Laaja kysymys koska varmasti opittavaa on paljon puolin ja toisin. Yksi mielestäni tärkeä asia on kuitenkin käyttökokemuksen miellyttävyyteen panostaminen, joka valitettavasti usein yrityssoftaa toteutettaessa unohtuu. Esimerkkinä se, että käyttäjän ei tarvitse hakea manuaalia vaan palvelu ohjaa askel askelelta, miten toimia.
Toinen asia on asioiden jaotteleminen paloiksi. Peleissähän aina palkitaan, etenkin alussa kun uuden pelin tai softan oppiminen tuntuu vaikealta, peli palkitsee onnistumisista jolloin käyttäjä oppii nopeammin. Yleisestikin työelämässä voitaisi omaa tekemistä tavoitteellistaa enemmän, silloin on paljon tietoisempi siitä, mihin ollaan pyrkimässä.

Millainen pelillistämisen status on mielestäsi tällä hetkellä Suomessa?

Olemme mielestäni vähintäänkin samalla tasolla muun maailman kanssa, emme missään nimessä jäljessä. USA on varmasti tällä hetkellä vielä ykkösenä mutta Aasiasta nousee uusia isoja yrityksiä. Suomessa on kyllä selkeä pyrkimys olla pelillistämisen edelläkävijä. Meillä on kova pelialan osaaminen ja se automaattisesti luo meille vahvan pohjan luoda pelejä myös muuhun käyttöön. Ainoa miksi Suomesta ei vielä ole tullut tällaisia bisnespelien supercellejä on se että markkinat ja bisnesmallit ovat osittain vasta kehittymässä. Mutta meillä on nyt jo paljon niin hyviä tuotteita ulkona, että se on vain ajan kysymys.