Jari Parantainen ja verkkopalvelun tuotteistus
12 syys 2013
Koska tuotamme ohjelmistoratkaisuja myös kokonaan uusien liiketoimintojen pohjaksi, osuu tuotteistamisen problematiikka kohdallemme aina silloin tällöin. Paljonko verkkopohjaisen palvelun käytöstä voi laskuttaa? Miten palvelu pitäisi paketoida, jotta kauppa kävisi?
Kysytäänpä asiasta Suomalaisen tuotteistamisen pioneerilta, Noste Oy:n Jari Parantaiselta.
Teemu: Tervehdys Jari ja kiitos mahdollisuudesta haastatella sinua! Avaatko hiukan lukijoillemme kuka olet, mistä tulet ja miten päädyit erikoistumaan tuotteistamisen problematiikkaan?
Olen alun perin ohjelmisto- ja elektroniikkapuolen tuotekehittäjä. Harhauduin kuitenkin aika pian kaupalliselle puolelle, siis jopa mainostoimistohommiin. Vuosituhannen vaihteessa olin käynnistämässä Ekahau-nimistä ohjelmistoyritystä, jonka kaikki asiakkaat löytyivät rapakon takaa. Silloin huomasin, että olisimme tarvinneet ulkopuolista tuotteistusapua. Kun toimarin keikkani päättyi, päätin selvittää, olisiko tuotteistuspalveluille kysyntää. Ja olihan sitä. Nyt olenkin kouluttanut tuotteistajia jo yli kymmenen vuotta. Tuotteistusprojekteja on takana yhteensä noin 200.
Teemu: Sinulla on pitkä tausta yrittäjänä ja olet nykyään yksinyrittäjä. Miten päädyit tällaiseen ratkaisuun? Monella yrittäjillä kun tuntuisi olevan itseisarvona pikemminkin kasvattaa työntekijämäärää.
Syynä on yksinkertaisesti se, että luulen tajuavani, miten vaativaa esimiehen työ on. En ole siinä riittävän hyvä. Jos alkaisin palkata väkeä, seurauksena olisi vain turhaa kärsimystä kaikille osapuolille. Puhun kokemuksesta, olen senkin tien aikanaan katsonut. Parhaimmillaan alaisia on ollut joitain kymmeniä.
Teemu: Olet tehnyt pioneerityötä Suomessa oman osaamisesi sisältömarkkinoinnissa. Ennen kuin asiasta julkisesti vielä paljoa keskusteltiin, kirjoittelit jo oppaita ja blogia (niitä tuli ahkerasti itsekin selailtua männä-vuosina). Mistä sait alun perin ahaa-elämyksen panostaa vahvasti sisältömarkkinointiin?
Vihaan tyrkyttämistä. En halua, että kukaan tyrkyttää minulle. Vielä vähemmän haluan tyrkyttää muille. Joskus aikanaan luin, että suurimmissa amerikkalaisissa konsulttiyrityksissä on käytössä pyhä sääntö: älä koskaan soita asiakkaalle ensin. Sen sijaan huolehdi, että asiakas soittaa sinulle.
Periaate kuulosti loistavalta. Päätin tehdä kaikkeni, että ostajat soittaisivat minulle. Aloin nikkaroida sisältöä, joka houkuttaisi tuotteistuspalveluja kaipaavat pakeilleni.
Menetelmä on toiminut paremmin kuin olisin ikinä etukäteen uskonut.
Teemu: Kun jonkun yrityksen edustaja kysyy minulta kannattaisiko heidän perustaa oma blogi, tykkään vastata, että kyse on hiukan vastaavasta asiasta kuin verkkosivun perustaminen 1990-luvulla. Useimmiten erittäin suositeltavaa, vaikka se ei olekaan vielä saavuttanut de facto -asemaa Suomessa. Sinulla on mielestäni yksi Suomen parhaista blogeista (Taloussanomien palkinto kertoo, että muutkin ovat pitäneet), joten olisi mukavaa kuulla mielipiteesi bloggaamisesta ja sen vaikutuksista liiketoimintaan?
Oli oikeastaan sattumaa, että aloin kirjoittaa Pölli tästä –blogia vuonna 2007. Olin luvannut kustantajalleni Talentumille kolmannen kirjani käsikirjoituksen, mutta en tahtonut saada projektia käyntiin. Sitten luin Jörn Donnerista, joka on mielestään erittäin laiska kirjoittaja: hän naputtelee vain sivun päivässä. Mutta kun hän tekee sitä säntillisesti vuosikymmeniä, tuloksena on melkoinen pumaska paksuja teoksia.
Päätin soveltaa Donnerin periaatetta niin, että kirjoittaisin yhden blogipostauksen päivässä. Sitten kerroin kustantajalleni, että käsikirjoitus löytyisi kolmen kuukauden kuluttua netistä. Niin syntyi ensimmäinen Pölli tästä –kirjani. Parhaillaan kirjoitan jo neljättä opusta samalla periaatteella. Se ilmestynee alkuvuodesta 2014.
Blogin vaikutusta liiketoimintaani on vaikea mitata ja todistaa. Mutta olen vain vuosien mittaan huomannut, että ensikontakti asiakkaisiini on syntynyt todella usein niin, että he ovat alun perin alkaneet seurata jorinoitani netissä.
Teemu: Koska jokaisen aika tuntuu olemaan nykyään tiukilla, niin voisitko paljastaa 3 tärkeintä asiaa, joihin jokaisen hyvän sisällön tuottamista haikailevan tulisi tutustua?
Tärkeintä on, että kirjoittajalla on omaperäisiä, mustavalkoisia, yllättäviä tai äkkivääriä mielipiteitä. Hänen pitää tietysti osata myös perustella näkemyksensä.
Hyvät tarinat koukuttavat lukijoita. Ne tosin eivät putoa taivaasta itsestään. Juttuja täytyy kerätä ahkerasti ja yhdistellä niitä. Siihen tosin harjaantuu vähitellen niin, että kiinnostavia anekdootteja ja esimerkkejä alkaa löytyä vähän joka paikasta. Omaan arkistooni on kertynyt lähteitä jo viitisentuhatta.
Jos kirjoitat blogia, julkaise tekstejä riittävän taajaan. Toki mikä tahansa määrä on parempi kuin ei mitään. Mutta jos todella haluat tuhansia lukijoita, postauksia on parasta syntyä useita viikossa.
Teemu: Mitä nousevia trendejä tuotteistamisen saralla on kehittymässä tällä hetkellä? Onko jotain mullistavaa kenties näköpiirissä?
Ketterät menetelmät hiipivät vähitellen ohjelmistopuolelta myös muihin projekteihin. Se koskee tuotteistushankkeitakin. Lisäksi veikkaan, että Eric Riesin tunnetuksi tekemä Lean Startup –filosofia yleistyy. Tuotteistushankkeissa se näkyy niin, että yhä useammin olen mukana rakentamassa tuotteen tai palvelun protoa, jonka avulla uutuuden kysyntä – tai sen puute – selviää. Tavoitteena on siis epäonnistua mahdollisimman nopeasti ja edullisesti.
Teemu: Sisältömarkkinoinnin kanavana sosiaalisen media on nostanut Suomessa päätään voimakkaasti. Somen hyödyllisyys ja ajankäyttötarve ovat usein tapetilla kun pohdiskellaan käyttöönottoa. Mekin taisimme vaihtaa sanasen somesta taannoin ja ilokseni huomaan, että sinulle on kertynyt mukavasti Twitter-seuraajia. Miten hyödylliseksi koet sosiaalisen median ja paljonko se syö aikaasi ”oikeilta töiltä”?
Käytän sosiaalisen median parissa noin 200–300 tuntia vuodessa. Se tarkoittaa ehkä puoltatoista henkilötyökuukautta.
Edesmennyt kuuluisa konkarikonsultti Peter Drucker sanoi, että yrityksellä on lopulta vain kaksi ydintehtävää: tuotekehitys ja markkinointi. Lasken sosiaalisen median vaatiman ajan sekä tuotekehitykseni kannalta välttämättömäksi tiedustelutyöksi että markkinointini oleelliseksi osaksi. Siksi se ei vie aikaa oikeilta töiltä, vaan se on yksi tärkeimmistä töistäni.
Teemu: Lukijoitamme kiinnostaa varmasti verkkopalvelun tuotteistus. Mitä erityispiirteitä verkkopalvelutuotteistamiseen mielestäsi liittyy vai onko sellaisia? Entä miltä osin meillä Suomalaisilla olisi eniten parannettavaa verkkopalvelujen tuotteistamisessa?
Verkkopalveluun pätee sama kuin kaikkiin muihinkin palveluihin: ostamisen tärkein este on virheen pelko. Tarkoitan, että asiakas jää epäröimään, koska palvelun tuottaja ei huomaa vastata läheskään kaikkiin asiakkaan mielessä pyöriviin epäilyihin ja kysymyksiin.
Me kaikki olemme mestareita tunnistamaan riskin merkkejä. Pienetkin vinksallaan olevat yksityiskohdat tai käytettävyysongelmat riittävät karkoittamaan joukoittain asiakkaita. Ikävä kyllä me kaikki olemme oppineet erittäin vaativiksi, koska olemme tottuneet käyttämään monia maailman parhaista verkkopalveluista joka päivä.
Teemu: Edellisen vastapainoksi: kerrotko jonkun hauskan tuotteistamiseen liittyvän jutun, jota et ole vielä ehtinyt muualla julkaista?
Kun olin keväällä vaihtamassa autoa, valitin tutulle kauppiaalle, että tällä kertaa haluaisin sitten varusteisiin myös automaattisesti toimivat tuulilasinpyyhkimet. Miehen ilme oli näkemisen arvoinen. Hän tuli näyttämään vanhasta autostani, mistä automatiikka käynnistyi. Olin ajanut kärryllä siinä vaiheessa vuosikausia. Edes satojen miljoonien tuotekehitysbudjetti ei riitä tekemään tuotteesta niin selkeää ja helppoa, että minäkin osaisin sitä käyttää.
Teemu: Lopuksi olisi mukava kuulla, millaisia aineksia sinulla on keittymässä lähitulevaisuudessa. Onko vaikkapa kirjaa pukkaamassa ulos?
Uusin kirjani on nimeltään Tuotepäällikön pelastuspakkaus. Se tulee kirjakauppoihin lokakuun alussa. Tuotepäällikön tehtävä on merkillinen sattumavirka, johon ei voi varsinaisesti opiskella missään. Silti sen on yksi maailman vaikeimmista ja tärkeimmistä. Usein koko firman tulos on kiinni siitä, miten tuotepäällikkö onnistuu työssään. Toki opus sopii muillekin, joita vaikkapa tuote- tai kanavamarkkinointi kiinnostaa.
Kiitos Jari haastattelusta! Suosittelen lämpimästi tutustumaan Jarin kirjallisiin tuotoksiin, mikäli tuotteistaminen aiheena askarruttaa. Selailun voit aloitella verkkosivuilta osoitteesta www.noste.fi.