Kohtaamisportaali

Kohtaamisportaali on yritysportaalin seuraava sukupolvi

Kirjoitin taannoin yritysportaaleista, noista menneiden internet-aikojen jäänteistä. Lupasin myös kertoa oman aavistukseni siitä, mihin suuntaan portaalit ovat kehittymässä.
Portaalien tulevaisuudella on nimi. Se on Kohtaamisportaali.

Mikä on portaali?

Portaali oli alunperin melko helposti tunnistettava palvelutyyppi. Sivu, joka kokosi yhteen paikkaan kasan palveluita tai toimi porttina (portaalina) muihin palveluihin. Myöhemmin portaalisanalla alettiin viittaamaan muunkin tyyppisiin palveluihin. Nykyisin tuntuu, että portaalia käytetään jo lähes samanlaisena yleiskäsitteenä kuin verkkosivua.

Tässä artikkelissa keskityn portaalityyppiin, joka nivoo yhteen paikkaan tiettyyn liiketoiminta-alueeseen liittyvät toimijat. Ennen tämä oli yritysportaali, nyt se ei enää riitä.
Yritysportaali sinällään on järkevä verkon palvelumuoto, mutta termin ovat poispilanneet lukuisat ”palvelut”, joiden ainoa tarkoitus on ollut repiä rahat pois internet-ummikoilta.

Onneksi nykyään useimpien yritysten markkinointivastaavat ovat havainneet, että kaikkiin internet-pohjaisiin yrityshakemistoihin ei kannata eurojaan kaataa.

Mikä on kohtaamisportaali?

Samalla tavalla kuin aika on ajanut ohi sellaisten kotisivujen ohi, jotka ovat puhtaita sähköisiä käyntikortteja (=nätit kuvat & kivat tekstit), on yritysportaaleilla edessään aika, joka pakottaa ne kehittymään. Olen käyttänyt termiä ”matching portal” näistä uudentyyppisistä portaaleista.

Nimi toimii minusta aika kivasti englanniksi, mutta kaipaa suomalaista käännöstä, joka voisi olla vaikkapa Kohtaamisportaali. Tarkoitan palvelua, jonka juuret ovat yritysportaalimaailmassa (löytyy organisaatiolista), mutta joka tarjoaa lisäksi aktiivisempia työkaluja kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen (matching) ja sisältää sosiaalisen aspektin. Kyseessä on ikäänkuin sähköinen markkinapaikka, mutta ei kuitenkaan perinteinen verkkokauppa- tai huutokauppapalvelu.

Verkkokaupan ytimessä on myytävä tuote tai palvelu, kun taas kohtaamisportaalin ytimessä on kohtaaminen (matching). Huutokauppapalvelussa taas korotetaan panoksia ”huutamalla”, joten siinäkin on kyseessä eri palvelutyyppi.

Siinä missä verkkokauppa tähtää suoraan myyntitapahtumaan, kohtaamisportaali ostajan ja myyjän kohtaamiseen. Itse myyntitapahtuma voi sitten toteutua vaikkapa kokonaan palvelun ulkopuolella kuten keikkatori.fi palvelussa. Ilman ”matching” toiminnallisuuksia keikkatorikin olisi pelkkä sähköinen yrityspuhelinluettelo.

Miksi kohtaamisportaali pesee yritysportaalin 6-0?

Samasta syystä kuin perinteinen keltainen luettelo on eilispäivää:

  • Kaikki yritykset näyttävät ulkoisesti suurinpiirtein samalta
  • Kaikkien toimialojen yhteisluetteloa on aivan liian puuduttava selata
  • Joudun kontaktoimaan yksitellen kaikki toimijat, kun haluan kilpailuttaa ostojani
  • Voin vain arvailla onko joku tietty toimittaja laadukas ja luotettava

Tähän asiaan päteen verkkopalvelukehityksen kultainen yleissääntö: ”älä yritä väkisin taivuttaa reaalimaailman asiaa nettiin sellaisenaan, vaan hyödynnä netin mahdollisuudet.”

Kohtaamisportaalissa on yleensä yrityslistauksen ohella myös seuraavat piirteet:

  • Mahdollisuus tavoittaa useita toimijoita kerralla (esim. sama tarjouspyyntö kerralla useammalle yritykselle)
  • Kilpailutus (esim. tarjousten vertailu ja voittajan valinta)
  • Mahdollisuus saada vertaistietoa toimijoiden laadusta (suosittelut)

Mikä tekee kohtaamisportaalista hyvän?

Graafiselle ihmiselle palvelun kauneus voi olla tärkein yksittäinen hyvän kriteeri, itse mittaan hyvyyden tässä liiketoiminnallisena hyötynä. Mitä paremmin palvelu tukee tavoitteitaan, sitä parempi se on. Yleensä tälläinen palvelu on samalla liiketoiminnallisesti hyvin kannattava (pitkässä juoksussa) ja tuo merkittävää kilpailuetua. Yksi esimerkki on mybuilder.com palvelu. Kohtaamisportaali on usein toimivampi liiketoiminnallisesti, kun se on rajattu tiettyyn toimialaan/aiheeseen.

Voit mieltää asian vaikkapa niin, että jos joku repii puhelinluettelostasi kaikki muut sivut paitsi ne, jotka koskevat juuri sitä palvelualaa, jonka osaajaa tarvitset. On takuulla miellyttävämpää, ettet päädy selailemaan autokorjaamoja, jos etsit parturia. Monen suomalaisen merialan toimijan kannattaisikin minusta käyttää aikaansa miettien verkon syvällisempää hyödyntämista liiketoiminnassaan kilpailukykynsä turvaamiseksi.

Yksi oleellinen asia toimivuudessa on sosiaalisuuden hyödyntäminen. Kun yritetään saada aikaan ”match”, on suositteluilla iso merkitys. On paljon helpompi päätyä toimijaan, jota monet suosittelevat kuin sellaiseen, josta ei löydy kuin mainostekstiä. Matkailusektorilla tämä on huomattu ja kaikki suosituimmat toimialaportaalit nojaavat vahvasti suosituksiin (hotels.com, tripadvisor jne.). Viimeksi mainitut ovat muutenkin malliesimerkki sähköisten keinojen maksimaalisesta hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja niiden analysointi vaatisi ihan oman blogikirjoituksensa (pistetään korvan taakse).

Mikä on kohtaamisportaalien tulevaisuus Suomessa?

Itse uskon vahvasti siihen, että seuraavan 2-3 vuoden sisään Suomeen syntyy hurja määrä uusia kohtaamisportaaleita. Markkina on melko neitseellinen ja oikein tiettyyn toimialaan konseptoituna alan toimija voi saada tukevan etumatkan kilpailijoihinsa markkinoilla. Kun olet kerran synnyttänyt oman liiketoimintasi ympärille toimivan yhteisön, ruokkii se aika lailla varmasti omaa bisnestäsi.

Portaalin rakentamiseen pitää investoida, mutta se on vasta ensiaskel. Sen jälkeen pitää saada pilottiasiakkaat kokeilemaan kaikista tärkeistä sidosryhmistä, mikä vaatii investointeja palvelun kehittämiseen, digitaalisen markkinoinnin keinojen hyödyntämistä (hakukonemarkkinointi, some, sisällöntuotanto jne.), mutta ennen kaikkea asiakkaan kuuntelemista.

Portaalin rakentamiseen pitää investoida, mutta se on vasta ensiaskel. Sen jälkeen pitää saada pilottiasiakkaat kokeilemaan kaikista tärkeistä sidosryhmistä, mikä vaatii investointeja palvelun kehittämiseen, digitaalisen markkinoinnin keinojen hyödyntämistä (hakukonemarkkinointi, some, sisällöntuotanto jne.), mutta ennen kaikkea asiakkaan kuuntelemista.

Suositeltavaa on toteuttaa mahdollisimman suppea, vain elintärkeät toiminnot kattava palvelu (MVP) ja pistää se heti markkinoille. Kehitys tapahtuu asiakaspalautteen kautta ja tätä boostataan tehokkaalla markkinointi- ja myyntityöllä. Tämän tyyppisessä hankkeessa kannattaa reilusti varautua 2-3 vuoden aktiiviseen kehitysputkeen. Jos siihen ei ole valmis, kannattaa miettiä palvelun starttaamista kaksi kertaa.

Positiivinen puoli on se, että jos palvelu ottaa tuulta allensa (traction), niin sen ympärille syntyvä toimialakohtainen yhteisö on jo arvo sinänsä ja oman liiketoiminnan saa samalla profiloitua markkinoilla edelläkävijäksi. Mitä vanhoillisempi toimiala, sitä suuremmat mahdollisuudet todennäköisesti ovat.

Teemu Malinen

Founder & Chief Executive Officer

Teemu kirjoittaa digitaalisesta liiketoiminnasta, modernista yrityskulttuurista ja startup sijoittamisesta.

Lue lisää aiheesta