Pelastaako Windows Phone 8 Nokian? Entä miten Azure liittyy tähän?

27 syys 2012

Blogisarjamme yhteistyökumppaneistamme jatkuu. Viime kerralla tutustuttiin sosiaalisen mediaan maailmaan, tällä kertaa sukelletaan syvälle Windowsin syövereihin. Tällä kerralla haastateltavana on Kompozure Oy:n toimitusjohtaja Sakari Nahi.
Sakari, anna palaa!

Teemu: Mitä Kompozure oikeastaan tekee? Miten se eroaa muista vastaavista toimijoista?
Kompozure rakentaa sovelluksia. Me keskitymme hajautettuihin järjestelmiin, eli monimutkaisiin pilvi- ja mobiilipalveluihin. Voimme vaikka auttaa sinua olemassa olevan tuotteesi viemisessä pilveen.
Keskitymme Microsoft-ratkaisuihin, eli meille ominta osaamista on Microsoftin .NET, Windows Azure ja Windows Phone. Lähiaikoina olemme myös panostaneet Windows 8-sovelluksiin. Me olemme Silver-tasoinen sovelluskehityskumppani Microsoftille – vastaavalla tasolla on vain 5% Microsoftin kumppaneista.
Muista koodaustaloista meidät erottaa meidän tekijöiden kova kokemus (kaikilla yli 10v), halu tehdä asiakas tyytyväiseksi sekä täysin avoin ja läpinäkyvä organisaatio. Asiakkaat voivat olla suoraan yhteydessä koodareihin ja he voivat myös osallistua meidän päivittäisiin ”sisäisiin” palavereihin. Lisäksi tarjoamme intuitiivisen työkalun projektin päivittäiseen seurantaan. En tiedä yhtään vastaavaa suomalaista yritystä, joka tarjoaisi asiakkaalle saman.
Teemu: Keskitytään ensin Windows Phoneen. Se on ollut paljon tapetilla viime aikoina Nokian takia. Windows Phone hiihtää perinteisellä tyylillä, samalla kun Android ja iOS luistelevat ohi. Onko mitään muutosta nähtävissä?
Markkinatilanne on todellakin muuttumassa. Markkinatutkimusyritys IDC ennusti kesäkuussa, että tänä vuonna Androidin markkinaosuus saavuttaa huippunsa ja kääntyy laskuun. Uusi nousija tulee olemaan Microsoftin paljon esillä ollut Windows Phone. IDC ennustaa, että Windows Phone tulee olemaan maailman toiseksi suosituin älypuhelinalusta Androidin jälkeen jo vuonna 2016.
Mihin tämä käsitys Windows Phonen noususta perustuu? Suurelta osin Nokian asemaan kehittyvillä markkinoilla. Apple ei ole mainittavasti onnistunut Aasiassa, Etelä-Amerikassa tai Afrikassa, kun taas Nokia on perinteisesti noilla markkinoilla hyvin vahva. Moni tutkija pitää hyvänä merkkinä myös sitä, että Amerikkalaiset operaattorit Verizon ja AT&T tukevat Windows Phonea. Koska Nokian markkinaosuus Windows Phone-markkinoista on 59% (heinäkuu 2012), niin tällaiset seikat myös tukevat suoraan Nokiaa.
Ennustetta tukee myös se, että käyttäjät selkeästi pitävät Windows Phonesta:

Jos menet tänään amazon.com-verkkokauppaan ja järjestät kännykät (Phones with Plans) käyttäjien arvosteluiden perusteella, niin ensimmäisenä listalla on Nokian Lumia 900 4G (AT&T).

Nykyaikainen käsitys mobiilisovellusbisneksestä on se, että sisältö määrittelee markkinaosuuden. Tietysti Androidille ja iPhonelle on tällä hetkellä eniten sovelluksia, mutta Windows Phonellekin on jo yli satatuhatta. Montako sovellusta keskiverto käyttäjä tarvitsee? Yksi mobiilialustan vahvuuksista on myös, että sovellusten kehittämiseen käytetään Microsoft-kehittäjille vanhaa tuttua työkalua, ja tämä vaikuttaa suoraan sovellusten laatuun.
Microsoftilla on myös tapana katsoa asioita pitkällä tähtäimellä. Jos miettii SharePointia, Internet Exploreria, tai vaikkapa vain Xboxia, niin kaikkia näitä tuotteita on arvosteltu rankasti alussa (ja usein syystä), mutta nyt näillä kaikilla on huomattava osa globaalista markkinasta. Microsoftilla on valtava kassa ja kyky vallata strategisiksi kokemiaan markkinoita. Mobiili- ja pilvipalvelut ovat selvästi Microsoftin strategian ytimessä.
Kun vielä noteeraamme Microsoftin ja Nokian nopean kehitystahdin, niin minusta tilanne ei pitkällä tähtäimellä näytä lainkaan niin surkealta kuin mediassa on maalailtu. Esimerkiksi Nokian Lumia 920 on tällä hetkellä hyvin odotettu puhelin markkinoille; Wiredin tekemän kyselyn mukaan 62% vastaajista ostavat sen seuraavaksi (yli 55 tuhattu vastaajaa), kun toiseksi odotetuin iPhone 5 saa vain 19% äänistä.
Henkilökohtaisesti uskon myös, että pian ilmestyvän Windows 8 -käyttöjärjestelmän helppo integraatio mobiilialustan kanssa tulee olemaan vaikuttava tekijä monelle peruskäyttäjälle. Itse ainakin pidin siitä kovasti asennettuani Windows 8:n tuotantoversion koneelleni.
Teemu: Olette myös perehtyneet taivaiden tarkasteluun pilvipalveluiden muodossa. Voisitko kertoa mahdollisimman selkokielisesti, että mikä Windows Azure oikeastaan on ja mihin se mielestäsi sopii?
Windows Azure on Microsoftin pilvipalvelualusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maksua vastaan asiakas ajaa sovelluksiansa Microsoftin konesalissa. Microsoft pitää huolen päivityksistä, varmistuksista, tietoturvasta – käytännössä koko ylläpidosta.
Konkreettisesti Azure tarjoaa monia palveluita: kaikkea verkkopalveluiden ylläpidosta SQL-palvelimiin, identiteetin hallintaan ja viestintään. Kaikista palveluista maksetaan käytön mukaan.
Yhdeksi Azuren suurimmista hyödyistä yrityksille koen sen, että Microsoft hoitaa ylläpidon. Myös kaikenlaisten kehitys-, koulutus- ja testiympäristöjen pystyttäminen on todella nopeaa, ja käytön jälkeen ne on helppo ajaa alas. Jotkin palvelut kuten viestinnän tai identiteetin hallinta ovat sellaisia, joita käytetään tuomaan asiakkaiden hajautettuihin tuotteisiin lisätoiminnallisuuksia. Yksi hyvä käyttötarkoitus Azuresta saataville resursseille on myös oman infran laskenta- tai tallennuskapasiteetin lisääminen.
Suuri osa Microsoftin kehitystyöstä liittyy suoraan tai välillisesti Windows Azureen, ja siksi se kehittyykin huimaa vauhtia. Päivityksiä ja uutta toiminnallisuutta julkaistaan monta kertaa vuodessa, ja kehittäjille suunnattuja ”preview”-palveluita on tälläkin hetkellä testauksessa useita. Kuitenkin Microsoftin tapaan aiemmin kehitetyt Azure-sovellukset toimivat hyvin päivitysten jälkeenkin.
Loppuviimeksi kysymys pilvialustojen käytöstä kiteytyy seuraavaan: miksi jollain muulla alalla kuin IT-alalla toimiva yritys rakentaisi ja ylläpitäisi kalliilla omaa IT-infrastruktuuria?

 Kompozure on ulkoistanut kaikki omat IT-palvelunsa pilveen – enkä näe mitään syytä tästä tavasta poiketa tulevaisuudessakaan.

Syitä omaan infrastruktuuriin voi olla esimerkiksi lain vaatimukset, tai tiettyjen järjestelmien nopeusvaatimukset, mutta lähtökohtaisesti kaikkien yritysten kannattaa pyrkiä minimoimaan oma infrastruktuuri. Fakta on, että harva yritys pystyy panostamaan ylläpitoon yhtä paljon kuin mitä Microsoft on panostanut sertifioituihin Azuren konesaleihin.
Teemu: Oma tuntumani markkinoihin on, että Azurea ei Suomessa vielä juuri hyödynnetä. Onko käsitykseni täysin väärä? Mistä tämä mielestäsi johtuu?
Suuret muutokset ottavat aina aikansa:

yrityksen IT-johtaja on saattanut panostaa nykyiseen infrastruktuuriin satoja tuhansia tai miljoonia euroja, joten on luonnollista, että halutaan tarkkaan ymmärtää mitä hyötyä siirrosta olisi.

Toinen tekijä on enemmän psykologinen: vaatii aimo annoksen rohkeutta sijoittaa tärkeä data omien konesalien ulkopuolelle, ja lisäksi vielä ulkomaille.
Kun päätös pilveen menosta on tehty, pitää vielä päättää missä laajuudessa ja miten, ja vasta sen jälkeen ruvetaan miettimään haasteita liittyen työntekijöiden koulutuksiin ja muuttuviin prosesseihin.
Tiedän monta yritystä, jotka järjestävät pieniä pilottiprojekteja pilviresursseilla. Voidaan pystyttää ei-business kriittisiä palveluita työntekijöille tai viedä pilveen vaikkapa raportointia helpottava tietokanta, joka ennemmin on pyörinyt kollegan pöytäkoneella.
Tällaiset tavat tuoda yrityksen IT-osastolle kokemusta pilviympäristöstä ja johdolle tietoa mahdollisuuksista ovat mielestäni hyviä. Niitä täytyy vain pystyä seuraamaan pitkällä tähtäimellä, ja siksi yritysten onkin hyvä tehdä vaikka 3-vuotissuunnitelma pilven käytöstä: ”Tänä vuonna perustettavista uusista virtuaaliympäristöistä perustamme 10% pilveen oman konesalin sijasta. Ensi vuonna 20%. Sitten 40%. Tavoite 3 vuoden sisään on, että servereitä pilvessä on 24 kpl.”
Azuren haaste on sen relatiivinen monimutkaisuus. Päättäjät ovat jo omaksuneet serverien vuokraamisen ja webbipalveluiden ylläpidon, mutta Azuren erikoistuneempien toiminnallisuuksien käyttäminen tulee harvemmin mieleen. Tiesitkö sinä, että jo pitkään on ollut mahdollista kätevästi kuljettaa vaikkapa Facebook-identiteetti Access Control Servicen kautta?
Business-puolen on usein järkevintä tehdä ratkaisu pilveen siirtymisestä, koska se tekee yrityksen kuluista ennustettavampia ja kokonaisvaltaisesti alhaisempia, ja sen lisäksi se tekee yrityksestä ketterämmin skaalautuvan.
Azure tulee yleistymään, kunhan tieto sen tarjoamista mahdollisuuksista ja onnistumisista leviää. Uskon, että 20 vuoden päästä yrityksillä on omissa tiloissaan vain sellaiset koneet, jotka todella ovat pakollisia pitää omassa kellarissa.
Teemu: Microsoft-rintamalla tapahtuu juuri nyt paljon. Kovasti odottelen itse mm. Windows Phone 8:a ja Windows 8:ia. Windows 8:n ominaisuuksista on jonkin verran jo uutisoitu, mutta olisiko sinulla mitään vinkkiä mitä uusi Windows Phone 8 tulee pitämään sisällään?
Ensimmäinen alleviivattava asia on se, että Windows Phone 8 käyttää samaa sydäntä kuin Windows 8. Käytännössä tämä tulee käyttäjille näkymään siinä, että Windows 8-sovellukset voidaan tuoda todella helposti Phoneen, ja että esimerkiksi pelit tulevat olemaan paljon graafisempia kuin mitä vanhemmissa Windows Phone-malleissa.
Laitteisiin tulee myös paljon sellaisia asioita jotka helpottavat käyttäjien päivittäistä toimintaa. MicroSD-kortit tuovat siirrettävää tallennustilaa, versiopäivitykset tulevat langattomasti, Internet Explorer 10 on tämän hetken benchmarkien mukaan nopeampi kuin esim. Samsung Galaxy II:n ja Iphone 4:n selaimet, aloitusruudun ”live tilet” ovat paremmin säädeltävissä, kännykkään tulee yritysläppäreistä tuttuja tietoturvaa lisääviä BitLocker-ominaisuuksia, omista tiedoista pystyy tekemään backupin pilveen, jne.
Itse olen ehkä eniten innoissani NFC eli Near Field Communication-toiminnallisuudesta. NFC mahdollistaa sen, että NFC-kykenevät laitteet keskustelevat keskenänsä automaattisesti, kunhan ne tuodaan lähekkäin.
Käytännössä siis kun viet Windows Phone 8:n lähelle jotain toista NFC-sirullista kohdetta, niin tieto siirtyy automaattisesti langattomasti. Kohde voi olla vaikkapa kännykkä, tabletti, käyntikortti, lehtimainos tai tuotelaatikko.
NFC antaa myös mahdollisuuden tulevaisuuden lompakkoon. Windows Phone 8:ssa on Microsoftin Wallet Hub-sovellus. Sen tavoite on korvata lompakkosi. Pankkien ja operaattorien tarjotessa sopivat teknologiat, voi elektronisessa lompakossasi olla luottokorttisi, alekuponkisi, asiakaskorttisi ja kaikki muukin kaupantekoon liittyvä. Kaupassa voit vain mennä lähelle maksupistettä, ja kännykkä maksaa tietoturvallisesti puolestasi.
Windows Phone 8:n tuomien ominaisuuksien lisäksi toimittajat tuovat lisätoiminnallisuuksia tuotteissaan. Esimerkiksi Nokian Lumia 920-kännykässä on ylempänä mainitun NFC:n lisäksi langaton lataaminen, kamerassa optinen kuvanvakain, sekä 920:n kosketusnäyttö toimii myös hanskat kädessä.
Teemu: Lopuksi on ihan pakko vielä kysyä kaikkien mielessä oleva kysymys: pelastuuko Nokia kun uusi Windows Phone 8 julkaistaan?
Tilanne näyttää mielestäni lupaavalta. Nokian tuotteita odotetaan selkeästi enemmän kuin vuosiin, ja vaikka uusien Lumioiden julkistustilaisuus ei mennytkään aivan nappiin, niin ne tuovat silti selkeästi enemmän uutta markkinoille kuin Nokian kilpailijat. Paljon riippuu myös Microsoftista, mutta kyllä Nokialla itsellään on pelastuksen avaimet käsissään; maailman kovimpiin kuuluvat rauta ja design, vahva asema kehittyvillä markkinoilla, sekä kyky luoda paljon volyymia hetkessä.
Tässä oli tämänkertainen yhteistyökumppanimme esittely. Jatkan haastattelusarjaa myöhemmin. Seuraavassa blogissa taas ihan jotain ihan muuta.

Jaa artikkeli