Rakenna kasvuyritys – Osa 3: Nopeuden ekonomia

9 kesä 2021 • Strategia ja liiketoimintamuotoilu

Sanotaan, että tuoreen yrityksen ainoa etu on nopeus. Mitä väite tarkoittaa, mihin se perustuu ja miten valjastat nopeuden ekonomian yrityksesi toimintaan? Tämä on ”Rakenna kasvuyritys” -blogisarjan kolmas osa aiheenaan nopeuden ekonomia.

Toimintaympäristö vuonna 2021

Tuntuu, että minkä tahansa median avaa, aiheena on uusi normaali, hybridi tai skenariointi. Tutkitaanpa yrityksen toimintaympäristöä alla olevan Sami Honkosen kuvan kautta.

Maailma on vuosikausia johdonmukaisesti edennyt monimutkaisesta maailmasta (Complicated) kohti erittäin vaikeaselkoista maailmaa (Complex). Osa organisaatioista koittaa kuitenkin yhä sinnitellä luomalla lisää prosesseja (processes / best practises). Nämä ”reseptit” soveltuvat kuitenkin ensisijaisesti toimintaympäristöön, joka on ilmiselvä ja toistettavissa (Obvious).

Aiemmin muutosta kohti nopeita kokeiluita myytiin yrityksille digitalisaation nimellä, mutta vain osa osti selityksen (mahdollisesti johtuen liian vahvasta teknologiaviritteisyydestä). Viime vuonna muutos työnnettiin yrityksille väkisin Koronan kautta. Digitalisaation voisikin aivan hyvin korvata Honkosen kuvassa Pandemialla tai Hybridisaatiolla. Ensin mainittu ei ollut yrityksille valintakysymys ja jälkimmäinen on digitalisaatiota vetävämmin ilmaistuna.

Hybridisaatio on vihdoin se juttu, jolla saataneen loputkin organisaatiot muutosjalalle.

Muutos herättää mm. seuraavia kysymyksiä:

• Jos perinteinen strategiamallinnus ei enää riitä, miten toimintaa kannattaa ohjata?
• Jos digitalisaatio Korona pakottaa meidät muuttumaan ”yhdessä yössä”, miten tämä mahdollistetaan?
• Jos prosessit eivät enää riitä henkilökunnan ohjaamiseen, mitä tilalle?
• Pitäisi siirtyä hybridimalliin, mitä se tarkoittaa ja miten sinne mennään?
• Miksi skenaariomallinnus on muodikasta?

Riippumatta siitä mitä ratkaisumalleja yritys päättää hyödyntää, kaikilla on tarve kasvattaa organisatorista kellotaajuutta (nopeuden ekomonia eli economics of speed). Se on kilpailuetu, joka tuoreen yrityksen on (ainakin teoriassa) helpompi valjastaa käyttöönsä, koska historiallista (organisatorista) painolastia ei ole.

Kumpi ohjaa yritystä: henkilöstö vai johto?

Vielä parikymmentä vuotta vastaus oli yleisesti melko yksiselitteinen: johto ohjaa yritystä. Tänään mm. Supercellin jo 2010-luvun alussa tunnetuksi tekemä organisoitumismalli, jossa pienillä tiimeillä on iso päätösvalta, on vakiintumassa tuikitavalliseksi. Nopeuden ekonomian hyödyntämiseen voi vaikuttaa mm. seuraavilla elementeillä:

• Yrityksen olemassa olon tarkoitus (purpose)
• (Mahdollisimman radikaali) läpinäkyvyys
• Vastuun & päätösvallan tasaaminen
• Herkkä, parviälykäs organisaation ohjaus
• Ekosysteemivetoinen toimintaympäristön hahmotus ja hyödyntäminen
• Digitaalisuuden hyödyntäminen ydintoiminnassa (mm. hybridisaatio)
• Kokeilukulttuuri (data & reflektio)
• Oppimistapojen reboot

Jokainen edellä mainittu teema on niin laaja, että niistä saisi oman kirjansa (ja niitähän toki löytyykin hyllymetreittäin), joten käsittelen asioita esimerkkien kautta.

Aloitetaan organisaation tarkoituksesta. Sivuutan motivoitumis-aspektin (itsestäänselvää) ja keskityn ohjaavaan vaikutukseen strategian ohjurina.

Moderni strategia ei ole suunnitelma. Se on organisaatiolle sopivaksi muotoiltu käyttäytymismalli, jolla systemaattisesti löydetään riittävästi ja riittävän hyviä vastauksia ennen kilpailijoita.

Koska yrityksen käsiteltävissä oleva aikahorisontti tavallaan lyhenee vuosi vuodelta, vastaavasti tarve reagoida yhä nopeammin kasvaa. Ketterät menetelmät siirsivät ansiokkaasti yritykset vesiputouksen (yli)suunnittelun maailmasta kahden viikon pyrähdyksiin, mutta nyt tarvitaan vähintään yhtä iso mentaalinen loikka ”post-agile” maailmaan, joka varmistaa arvon syntymisen.

Ketterät menetelmät saavat aivan uuden vaihteen, jos ne kytketään oikeasoppisesti esimerkiksi OKR-malliin, jolloin strategia ja ruohonjuuritaso keskustelevat keskenään parhaimmillaan hyvin vuorovaikutteisesti. Toinen SaaS-puolelta tuttu on malli on PLG ja kolmas asiakasarvon kautta tapahtuma ohjaus.

Nopeuden ekonomia edellyttää arvontuottoon keskittyviä ”post-agile” metodeja.

Nopeuden ekonomia: opi oikein

Minut on ainakin koulussa ehdollistettu välttelemään virheitä kaikin keinoin. Kokeissa oli vain oikeita ja vääriä vastauksia. Toisin sanoen joko ”onnistuin” tai ”epäonnistuin”. Tämä selkäytimeen viety ”kerralla oikein” malli on mahdollisimman epäsopiva tämän päivän kasvuyritysympäristön kanssa ja siitä poisoppiminen vaati itsellä vuosien tuskailun.

Kasvuyrityksen tavoitteena on välittömästi ja konkreettisesti testata ratkaisua rohkeasti ja palautteen perusteella tulkita mentiinkö (riittävästi) oikeaan suuntaan. Oikeastaan vääriä vastauksia ei ole olemassa, koska oikein toteutettuna jokainen kokeilu on investointi oikean ratkaisun löytämiseksi.

Jotta nopea oppiminen toteutuisi yrityksessä, vaaditaan muutama asia: (mahdollisimman radikaali) läpinäkyvyys ja tehokas reflektointimalli. Ihmisten pitää uskaltaa julkisesti epäonnistua, mikä vaatii melkoista heittäytymistä ja luottamusta. Lisäksi (erityisesti kokeneempien ihmisten) itsetunnon tulee kestää se, että tuorekin tulokas voi keksiä sekunnissa toimivamman ratkaisun. Pääasia, että joku ratkaisee.

Pitkä CV yhdistettynä ”kerralla oikein” -oppimisen malliin saattaa riidellä voimakkaasti nopeuden ekonomian saavuttamisen kanssa.

Koko organisaation tietotaito olisi hyvä saada valjastettua parviohjautumisen ja -älyn avulla oppimisen nopeuttamiseksi. Parviohjautuvuudella tarkoitan porukkaa, joka reflektoi selkäydintasolla kollegoiltaan. Itseohjautuvuus on itse asiassa varsin epäkuvaava termi, koska yritystoimintaan sooloilu sopii huonosti. Voittaminen on joukkueurheilua.

Parviälyllä tarkoitan järjestelmiä ja malleja, joissa periaatteellisesti kaikki yrityksen tietotaito on kenen tahansa yrityksen henkilön käytettävissä as-a-service-periaatteella. Parviälykkäät mallit ovat voimakkaassa murroksessa, ja esimerkiksi henkilökunnan taitojen jatkuva mallintaminen koneoppivasti hakuikkunan taakse on tätä päivää.

Siitä mihin parven teho loppuu, ekosysteemi jatkaa. Miten ympäröivät verkostot voivat auttaa yritystämme? Alustatalous ja API-first-ajattelu ovat vain esimerkkejä keinoista, joiden kautta viraalisuus tai verkostovaikutukset voivat olla saavutettavissa. Erilaisia verkostovaikuttimia on vajaat 20, ja joukkoon mahtuu mm. kieli, joten mahdollisuudet ovat kiinni lähinnä asiaan perehtymisestä.

Yksi asia on varmaa: aktiivinen ekosysteemi kiihdyttää oppimisnopeutta.

Onko nopeuden merkitys ylikorostunut?

Tätä artikkelia lukiessa mieleesi saattoi juolahtaa, että onhan niitä muitakin kilpailuetutekijöitä kuin nopeus. Totta, mutta valtaosa (kaikki?) on vain harvojen saavutettavissa (esimerkkinä suuruuden ekonomia). Toiseksi nopeuden ja adaptoitumiskyvyn merkitys on korostunut – viime vuonna suorastaan räjähdysmäisesti. Kolmanneksi digitaalisuuden tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen osana liiketoimintaa korostuu vuosi vuodelta ja se on yksi avaimista nopeuden kasvattamiseksi.

Esimerkiksi verkkokaupan eräs tuore trendi on Q-commerce eli Quick Commerce, joka määritellään Delivery Heron sivuilla seuraavasti: ”Q-commerce brings small quantities of goods to customers almost instantly, whenever and wherever they need them.” Amazonin tamppaamaa polkua on juuri nyt kulkemassa koko ruokakuljetusala ja vanavedessä tulevat takuulla muutkin. Lisäksi kuluttajien mielikuvien mittatikkuna nopeudelle on globaali.

Toinen nosto aiheen tiimoilta on Developer Velocity eli Kehitysnopeus tarkoittaen tapoja, joilla organisaatio vapauttaa ohjelmistokehittäjät tuottamaan lisäarvoa toiminnalle poistamalla ”kitkaa” kehitysprosesseista. Kuten arvata saattaa integraatiorajapintojen valmiudet sekä joustavat kehitys- ja testausympäristöt ovat merkityksellisiä. Kehitysnopeutta kasvattamalla päästään McKinseyn mukaan parhaimmillaan 4-5 kertaa nopeampaan liikevaihdon kasvuun.

p.s. Artikkelikuvassa eräs Sofokuslainen antaa vinkkiä siitä miten maailman onnellisimmassa maassa hybridisoidutaan kesäisin. Mukavaa kesäkuuta kaikille! 😊