Sofokus - Digitaalisen liiketoiminnan kumppani

WordCamp Finland – mitä jäi käteen?

21 huhti 2016 • Trendit ja signaalit

Sofokuksen kuusihenkinen WordPress tiimi osallistui viime viikolla Helsingissä järjestettyyn WordCamp Finland tapahtumaan. WordCampin tarkoituksena on koota Suomen WordPress yhteisö vaihtamaan ajatuksia, oppimaan uutta ja verkostoitumaan. Tämän vuoden tapahtumassa reilut 200 osallistujaa pääsivät kuulemaan 12 puheenvuoron verran ajatuksia aina bloggaamisesta ohjelmointiin. Mitä tapahtumasta sitten jäi käteen? Kysyin kolmelta tapahtumaan osallistuneelta sofokuslaiselta, mitkä teemat ja puhujat jäivät päälimäisenä mieleen.

Topi – Backendin käytettävyys

Aloitussanojen jälkeen mikrofoniin tarrasi MEOM:in CTO Natanael Sinisalo. Natanael muistutti asiasta, josta on helppo lipsua: backendin käytettävyys. Vaikka teemmekin näitä sivuja loppuasiakas kirkkaana mielessä, emme saa unohtaa sitä henkilöä, joka varsinaisesti käyttää valmistamiamme työkaluja.
Räätälöityjen työkalujen luonnissa joutuu aina painimaan käytettävyyden ja johdonmukaisuuden sekä toisaalta taas joustavuuden ja monipuolisuuden kanssa. Natanaelin oivana viestinä oli, että ”pidä asiat mahdollisimman yksikertaisena. Aina.”

Niklas – Voiko WordPress -lisäosakehityksellä tienata

Yksi mielenkiintoisimmista oli Relevanssi- lisäosan kehittäjän, Mikko Saaren, puheenvuoro. Esitys keskittyi yleisellä tasolla lisäosan kehittämiseen, sen myyntiin ja markkinointiin. Suomessa maksullisen WordPress-lisäosakehittäjiä on suhteellisen vähän, joten oli mielenkiintoista kuulla mielipiteitä, jotka perustuvat kokemukseen ja huomata, että lisäosabisneksessä toimivat temput ovat jo ennestään tuttuja monestakin liiketoiminnasta.

Oskari – Monikielisyyden muistilista

WordCamp Finland tapahtuman parasta antia oli ehdottomasti viimeisen puhujan, Aucorin Jannen, esitys monikielisistä WordPress toteutuksista. Esityksestä jäi käteen paljon vinkkejä ja se vahvisti fiiliksiä myös polylangia kohtaan, joka oli Jannen oma henkilökohtainen suosikki hieman jo raskaan WPML:n sijaan. Kumpaakin plugaria varjostaa kuitenkin se fakta että kielikäännökset tekevät sivun latauksesta hitaamman. Puhtaalla asennuksella ja perus teemalla toisen kielen lisääminen sivustoon tekee etusivun latauksesta 42% hitaamman. Toki kyseessä on silti vielä millisekunnit, mutta prosentuaalinen muutos on silti valtaisa.
Esityksessä pohdittiin myös parasta tapaa käännöksien toteutukseen yleisesti, tehdäänkö asiat plugarilla kantaan vai po/mo –tiedostoilla. Olen samaa mieltä Jannen kanssa, että jälkimmäinen on yleensä se huonompi sekä työläämpi vaihtoehto. Käyttäjäkokemukseen vaikuttavia asioita kuten sitä, näytetäänkö käyttäjälle lippua vai kielen nimeä, ei ollut aikaisemmin pohdittu hirveästi. Jannen ”Super Ultimate+” -taso olisi tarjota kielten nimet sekä englanniksi että kielen natiivilla ilmaisulla.
Loppupuolella Janne muistutti kiinnittämään huomiota siihen että käytetyt fontit tukevat ei-latinalaisia merkistöjä käyttäviä kieliä, kuten venäjän kyrilliset tai kiinan merkistöt. Usein fonteille on hyvä tarjota ns. fallback vaihtoehtoja mutta joidenkin fonttien kohdalla on toki vaikea löytää korvaavaa vaihtoehtoa joka ei rikkoisi sivuston ulkonäköä. Mikäli käytetty kieli on myös oikealta vasemmalle luettava, tulisi huomioida että sivuston elementit järjestellään uusiksi. Jos sidebar on normaalisti vasemmalla, tulisi näissä tapauksissa sen olla oikealla. Sama koskee myös margineita ja paddingeja, listojen bulletteja, yms.