Mitä tarkoittaa low-code ja no-code?

22 maalis 2022 • Teknologia ja digitaalinen kehitys, Strategia ja liiketoimintamuotoilu

Tässä blogisarjassa käsitellään keinoja rakentaa nopeammin mukautettavaa liiketoimintaa, ja seuraavaksi vuorossa on vähäkoodinen LCNC-ohjelmistokehittäminen. Mitä tarkoittaa low-code ja no-code? Miten ne edistävät liiketoiminnallista mukautettavuutta?

Tausta

Yritysten liiketoimintaa on vuosikymmeiä vauhditettu erilaisilla ohjelmistoratkaisuilla. Kankeat, hitaat ja kalliit järjestelmät sekä ohjelmistotyökalut ovat vuosi vuodelta edenneet yhä nopeammin hyödynnettävään suuntaan. LCNC-kehittimet (LCNC = low-code / no-code) ovat vain yksi looginen askel eteenpäin tällä polulla.

LCNC:n hyödyntäminen tekee ohjelmistotuotannosta yksinkertaisesti nopeampaa ja halvempaa.

Kymmenkunta vuotta sitten kohistiin uudesta suunnittelumallista nimeltä responsiivinen suunnittelu. Tänään termi on käytännössä kuollut keskustelusta, koska on aivan itsestäänselvää tehdä verkkosivusuunnittelu erilaisiin laitteisiin mukautuvasti. Vuonna 2012 paikkeilla käytiin kuitenkin paljon keskustelua siitä lyökö responsiivisuus itsensä läpi vai ei.

Historia on osoittanut, että verkkopalvelukehityksessä nopeampi vaihtoehto voittaa lopulta aina.

Koko SaaS-liiketoimintalogiikka perustuu tähän. Maailman muutostahdin kiristyessä tarvitaan keinoja pysyä perässä. Jos voimme olla jostain 100% varmoja, niin ainakin siitä, että palvelukehitys tulee nopeutumaan ja ratkaisujen mukautettavuus paranemaan.

Mielipiteistä riippumatta ohjelmistokehitys nopeutuu ja helpottuu jatkuvasti. Kysymys on vain se, millä keinoin tämä tapahtuu.

Mitä tarkoittaa low-code ja no-code?

Termit low-code ja no-code niputetaan yleensä yhteen, mikä on tavallaan epäloogista, koska ne on suunnattu eri kohderyhmille. Low-code viittaa ”vähäkoodisuuteen” ts. käyttö edellyttää jonkinlaista ymmärrystä ohjelmoinnista. Low-code-kehittimien päätavoite on vapauttaa ammattilaisten aikaa turruttavan tylsältä peruskomponenttien tekemiseltä uuden luomiseen. Low-code siis vähentää virheitä ja nopeuttaa työskentelyä.

No-code viittaa nimensä mukaisesti ohjelmistojen luomiseen täysin ilman ohjelmointia. Äkkiseltään voisi tietysti ajatella, että miksi kukaan valitsisi low-coden, jos vaihtoehtona on no-code? Vastaus on tarvekohtainen räätälöitävyys. Täysin kooditon ei koskaan yllä mukautettavuustasoltaan samaan kuin vähäkoodinen.

Näkökulma ja tarve määrittelevät kannattaako valita low-code vai no-code.

Ylisuuret odotukset ja pelkotilat

Merkitykselliset innovaatiot synnyttävät yleensä kaksi ilmiötä. Toiset odottavat maailman muuttuvan paremmaksi hetkessä ja toiset pelkäävät. LCNC-kehityksen osalta tulevaisuus on mitä todennäköisimmin vastaava.

Blogisarjan edellisessä osassa kuvasin verkkokaupan kehittyvän vääjäämättä kohti koottavuutta, mutta samalla muut toteutusvaihtoehdot elävät rinnalla. Perinteinen ohjelmointi ei tule poistumaan mihinkään eikä maailma muutu hetkessä. Kuitenkin suunta on niin selvästi viivoitettu, että LCNC on (tällä kertaa) tullut jäädäkseen.

Pandemia-aikana organisaatiot heräsivät digitaaliseen kehitysvelkaansa, ja nyt tätä kurotaan nopeammin umpeen.

Aivan kuten responsiivisessa suunnittelussa asiakas sai aikoinaan ikään kuin yhden sovelluksen hinnalla kaksi, LCNC-kehitys tuo nopeus- ja kustannushyötyjä. Asiakkaat haluavat enemmän, nopeammin ja edullisemmin. Asiakasvetoisuus on low-coden ja no-coden yleistymisessä yksi pääkehitysajureista.

Pula digitaalisen kehittämisen ammattilaisista

Markkinassa on akuutti ja globaali vaje osaavista digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen ammattilaisista. Mediahuomio keskittyy ohjelmointiin, vaikka todellisuudessa vaje koskee kaikkia kehittämisen osa-alueita alkaen digitaalivetoisesta liiketoimintamuotoilusta ja päättyen erilaiseen toteutusosaamiseen.

No-code ja low-code tarjoavat organisaatioille kaivattua helpotusta tilanteeseen. Koodittomuus mahdollistaa palvelukehityksen ilman ohjelmointiosaamista, ja low-code tehostaa ohjelmointityötä merkittävästi. Kumpikaan ei tietenkään poista osaamisvajetta, mutta LCNC on yksi keino varmistaa oman digitaalisen strategian kestävyys tulevaisuudessa.

Digitaalisen kehityksen paradigman muutos

Termi ”hybridi” määrittelee koko 2020-lukua ja pätee myös ohjelmistokehittämiseen. Enää kehittäminen ei ole pelkästään senioriohjelmoijien pelikenttää, vaan toimiala muuttuu inklusiivisemmaksi. Kaikki asiasta kiinnostuneet ja oppimishaluiset saavat mahdollisuuden näyttää kyntensä uusilla työkaluilla. Lisäksi on hyvä huomata, että kehittäminen ei ole ollut pelkkää ohjelmointia enää pitkiin aikoihin.

Parhaat verkkopalvelut ovat palvelumuotoilijoiden, data-analyytikkojen, liiketoimintagurujen ja taitavien ohjelmoijien yhteispeliä.

Niin kutsutut kansalaiskehittäjät (citizen developers) ovat henkilöitä, jotka hyödyntävät LCNC-työkaluja ja ratkaisevat itsenäisesti ohjelmisto-ongelmia organisaatioissa. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli asiasta.

Merkittävä osa ilmiötä on koko ohjelmistokehitystoimialan siirtyminen kohti LCNC-kehitystä. Ajureina ovat jo aiemmin mainitut hyödyt työn mielekkyyden kasvamisesta ja laajemmasta osaamispotentiaalin hyödyntämisestä. Kyse on nähdäkseni isommasta muutoksesta kuin vesiputousmallista kohti ketteryyttä.

Kirjoitin jo aiemmin tässä blogisarjassa koottavuuden yhteydessä, että tärkein muutos 2020-luvun kehittämisessä on tiukempi liiketoimintavetoisuus. Sovelluksien ja järjestelmien synnyttäminen on edelleen keskeistä, mutta voittajaksi päätyminen edellyttää asiakasymärrystä, sujuvaa käyttöliittymäkokemusta ja vetoavaa liiketoimintamallia.

LCNC-työkalujen tärkein yksittäinen anti on liiketoimintakeskeisyys. Ohjelmointi ei ole itsetarkoituksellista, vaan apuväline ja alisteinen liiketoiminnalle. Kun työkalut tarjoavat parempaa arkea kehittäjille, iso siirtymä alkaa. Tässä on vielä tehtävää, mutta onneksi markkina ja työkalut kehittyvät nopeasti.

Tällä vuosikymmenellä digitaalinen kehittäminen tulee harppaamaan uudelle tasolle, jossa liiketoiminta ja tekniikka lyövät kättä ennennäkemättömän saumattomasti.

Yhteenveto

Tässä blogisarjan osassa perehdyttiin siihen, mitä tarkoittaa low-code ja no-code. LCNC-kehittäminen on koko ohjelmistotoimialaa eteenpäin puskeva ja mullistava voima. Se ei kuitenkaan ole hopealuoti, jolla ummikko rakentelee yksinään monimutkaisia järjestelmiä tehden kehittäjistä työttämiä. Päinvastoin: low-code ja no-code tekevät kehittämistä mielekkäämpää ja edullisempaa sekä mahdollistavat huomattavasti laajemman kehittäjäkaartin hyödyntämisen (kansalaiskehittäminen).

Lue myös muut blogisarjan osat: