Mukautuva liiketoiminta

28 helmi 2022 • Strategia ja liiketoimintamuotoilu, Trendit ja signaalit

Ohjelmistokehitys ja erityisesti sen hyödyntäminen liiketoiminnassa ovat läpikäymässä suurinta murrosta sitten vuosituhannen vaihteen. Tämä kirjoitus on blogisarjan ensimmäinen osa, jossa taustoitan syitä sille miksi mukautuva liiketoiminta (Adaptable Business) koskettaa kaikkia organisaatioita.

Digitaalisen kehittämisen historia

Liiketoimintalähtöisen digitaalisen kehittämisen voi karkeasti jakaa kymmenvuotisiin kausiin, joissa kussakin on ollut ohjaava trendi. Esittelen digitaalisen kehittämisen dekadit seuraavaksi ja avaan tarkemmin mukautuvaa liiketoimintaa.

1990-2000: Kotisivujen vuosikymmen

Internetin valtavirtaistuminen otti kunnolla tuulta ennen vuosituhannen vaihdetta, ja graafisten selainten keksiminen räjäytti pankin. Yritysten läsnäolo internetissä tuntui muuttuvan mahdollisuudeksi, ja verkkoon alkoi virrata erilaisten organisaatioiden kotisivuja.

Kotisivut olivat modernien verkkosivustojen varhainen esiaste, jotka olivat usein harrastuneiden kyhäämiä virtuaalisia pysähdyspaikkoja. Ne olivat kuin ensimmäinen lippu ennaltakäymättömän vuoren huipulla. Hyöty digitalisaation edelläkävijäorganisaatioille oli kuitenkin useimmiten ohut ja yksisuuntainen – staattinen käyntikortti.

Kotisivut valtavirtaistivat internetin.

2000-2010: Dynaamisen tiedon jakamisen vuosikymmen

Kotisivujen avaamisesta oli alkanut muodostua painetta muillekin kuin edelläkävijöille. Osa organisaatioista koki jo saavansa liiketoiminnallista tukea verkosta, joten luonnollisesti nälkä kasvoi syödessä. Alettiin miettimään, voisiko tietoa jotenkin suodattaa omille sidosryhmille dynaamisemmin.

Syntyivät käsitteet intranet ja extranet, joista ensin mainittu kuvasi tiedon jakamista omalle organisaatiolle ja jälkimmäinen esimerkiksi alihankkijoille. Tiedon suodattaminen dynaamisesti erilaisille sidosryhmille edellytti kotisivuista poiketen varsinaista ohjelmointia HTML-kuvauskielen ohella. Alkoi syntymään kasvavaa tarvetta internetpohjaisten järjestelmien luomiselle. Organisaatiot alkoivat saada selvää hyötyä verkkopohjaisista järjestelmistään esimerkiksi tarjoamalla jälleenmyyjäverkostolleen ajanmukaista tuotemateriaalia ja hintatietoja.

Internet alkoi kiinnostaa kaupallisesti yhä laajemmin.

2010-2020: Verkkokaupan vuosikymmen

On luonnollista, että kun tiedon dynaaminen jakaminen vakiintui, yritykset alkoivat pohtia laajemmin miten oma liiketoiminta voitaisiin kaupallistaa suoremmin verkkoon. Verkkokauppaohjelmistot olivat kehittyneet ja muuttuneet halvemmiksi – jopa ilmaisiksi – avoimen lähdekoodin myötä, joten kultakuume sähköiseen kauppaan alkoi.

Suurin piirtein jokainen kynnelle kykenevä yritys avasi oman verkkokaupan, ja internet muuttui salonkikelpoiseksi päättäjien mielessä. Kyseessä ei ollut enää kirkassilmäisten nörttien huvi, vaan vakavasti otettava osa liiketoiminnan kehittämistä. Järjestelmiä alettiin yhdistää yhä useammin yritysten ydinjärjestelmiin (kuten toiminnanohjaukseen), ja organisaatioiden digitaalinen maturiteetti nousi tasolle 3/5.

Verkkokauppa nosti internetin päättäjien mielessä kaupallisesti salonkikelpoiseksi.

2020-2030: Mukautuva liiketoiminta

Jo useita vuosia vireillä ollut keskustelu digiloikista ja digitaalisesta transformaatiosta saavutti kulminaatiopisteensä vuonna 2020 pandemian iskiessä maailmaan. VUCA-maailman epävarmuus, asiakkaiden kasvava vaatimustaso digitaalisille palveluille ja jatkuvasti muuttuvat tilanteet kiihtyivät huippuunsa, kun kokonaiset toimialat pakotettiin adaptoitumaan yhdessä rysäyksessä.

Nopeuden ekonomiasta, etätyöstä ja skenaarioinnista tuli toimialasta riippumatta valtavirran keskustelunaihe. Millä tavoin organisaatio voi parantaa mukautumiskyvyykkyyttään, ja erityisesti miten tätä voi parantaa kiihtyvällä tahdilla? Olemme astuneet aikakauteen nimeltä mukautuva liiketoiminta, ja se pakottaa yritykset koosta riippumatta reagoimaan yhä nopeammin muutoksiin.

McKinseyn vuoden 2021 tutkimuksen mukaan vain 11% yrityksistä uskoo, että nykyinen liiketoimintamalli soveltuu sellaisenaan vuoteen 2023. Lisäksi 64% yrityksistä uskoo, että digitaalisuus on avain tässä muutoksessa. Nopeus, jolla vuonna 2018 yllettiin markkinaeliittiin, pudottaa tänään keskimääräistä hitaampiin.

Sulattele hetki yllä olevan kappaleen ajatusta. Se tarkoittaa sitä, että mikäli organisaatiosi mukautumiskyvykkyys ei kehity jatkuvasti, kilpailukykysi tulee vääjäämättä kärsimään. Hyvä uutinen on, että mukautumiskyvyykkyyden parantamiseen on löydettävissä ratkaisuja.

Elämme juuri nyt mukautuvan liiketoiminnan vuosikymmentä.

Mukautuvan organisaation tunnusmerkit

Mukautuva liiketoiminta asettaa uudenlaisia vaatimuksia liiketoiminnallesi. Ensinnäkin se edellyttää kulttuurillista adaptoitumista, kuten nopeiden kokeilujen adaptointia tai itseohjautuvaa organisoitumismallia. Toiseksi mukautuva liiketoiminta edellyttää digitaaliselta infrastruktuurilta korkeampaa modulaarisuutta kuin mihin aiemmilla vuosikymmenillä totuttiin. Forbes listaa 15 tapaa, joilla yritys voi parantaa yrityskulttuuriin liittyvää muutoskyvykkyyttä.

Mukautumiskyvykkyydestä antaa myös viitteitä riittävän korkea digitaalinen maturiteettitaso. Mukautuvuus edellyttää kokeilevaa organisaatiokulttuuria ja API-lähtöistä digitaalista arkkitehtuuria, kun tasolla kolme operoiva yritys on todennäköisesti hankkinut perinteisen toiminnanohjausjärjestelmän ja kytkenyt sen monoliittiseen verkkokauppaohjelmistoon.

Edes korkeimmilla digitaalisilla maturiteettitasoilla (4–5) operoiva organisaatio ei välttämättä ole tarpeeksi mukautumiskykyinen. Itse asiassa adaptoitavuus asettaa yhden uuden vaatimuksen yrityksen ydintietojärjestelmälle, jota kutsun nimellä mukautuva digitaalinen sydän. Avaan blogisarjan seuraavissa osissa tarkemmin mitä tämä käytännössä tarkoittaa.

Mukautuvalla organisaatiolla on mukautuva digitaalinen sydän.

Pystyykö organisaatiosi mikropivotoimaan?

Startup-sanastossa pivotointi tarkoittaa perinpohjaista suunnanmuutosta yrityksen toiminnassa ja strategiassa. Mikropivotoinnilla viittaan yrityksen pysymistä strategiassa ja visiossa, mutta jatkuvia nopeita pienempiä kurssin korjauksia trendien, asiakkaiden ja muiden oleellisten tekijöiden synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Nopean mikropivotointikyvykkyyden omaksuminen koko organisaation tasolla onkin yksi parhaista merkeistä mukautuvasta liiketoiminnasta.

Konkreettinen esimerkki mikropivotoinnista on vaikkapa asiakkailta tuleva paine siirtää organisaation sopimusten allekirjoitusprosessit paperisesta digitaaliseksi. Toinen on digitaalisen itsepalvelukanavan tarjoaminen johonkin asiakkaille tärkeään yrityksen prosessiin. Aiemmin tämän tyyppiset tarpeet saatettiin kattaa valmiin pilvipalvelun käyttöönotolla, mutta nykyisin järjestelmät ovat tiiviimmin toisiinsa integroituja kokonaisuuksia, mikä saattaa edellyttää koko digitaalisen infrastruktuurin tarkastelua uudesta näkökulmasta.

Mukautuva liiketoiminta edellyttää nopeaa mikropivointikyvykkyyttä.

Tutustu blogisarjan seuraaviin osiin ja opi lisää mukautuvasta liiketoiminnasta

Tämä on mukautuva liiketoiminta -blogisarjan ensimmäinen osa, jonka tarkoitus oli enemmänkin taustoittaa ilmiötä yleisesti. Seuraavissa osissa käsittelen yksi kerrallaan ilmiöitä ja vaatimuksia, joihin mukautettavuus yrityksessäsi vaikuttaa sekä erityisesti millä tavoin vastaat tämän dekadin vaatimuksiin organisaatiossasi.

• Osa 1: Mukautuva liiketoiminta (tämä blogikirjoitus)
• Osa 2: Mitä tarkoittaa koottava liiketoiminta?
• Osa 3: Mitä tarkoittaa koottava verkkokauppa?
• Osa 4: Mitä tarkoittaa low-code ja no-code?
• Osa 5: Mitä on kokeilukulttuuri?